Ulkoministeriön mukaan poika oli viety Syyriaan 2010-luvun puolivälissä, ja hänet sijoitettiin al-Holin leirille helmikuussa 2019.

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner ei halua kommentoida pojan tarkkaa ikää, mutta hänen mukaansa poika on lähempänä aikuisuutta kuin lapsuutta.

Tanner ei halua kommentoida myöskään sitä, onko pojalla elossa olevia perheenjäseniä.

YHDYSVALLAT siirsi helmikuussa noin 5 700 miesvankia Koillis-Syyriasta Irakin Bagdadiin kiireellisellä operaatiolla, kun Koillis-Syyrian turvallisuustilanne muuttui epävakaaksi taistelujen myötä. Al-Holin leiri tyhjeni ja suljettiin helmikuun 22. päivä.

- Tämä suomalaispoika päätyi tässä joukossa Irakiin. Siellä aikuisten miesvankien joukossa oli jonkin verran alaikäisiä poikia. Siitä joukosta tuli sitten tieto, että siellä onkin ilmeisesti Suomen kansalainen, Tanner sanoo.

Irakilainen tuomioistuin päätti pojan vapauttamisesta ja luovuttamisesta kotiutettavaksi tiistaina. Poika oli kiinni otettuna, mutta häntä vastaan ei ollut käynnistetty rikosprosessia eikä hän ollut saanut tuomiota, Tanner kertoo.

KONSULIPÄÄLLIKÖN mukaan pojan henkilöllisyys oli tiedossa ennestään. Hän sanoo, että viranomaisilla on tiedossa tarkkaan, keitä al-Holin leirillä on ollut.

Sitä, että poika oli Irakissa, eivät Suomen viranomaiset Tannerin mukaan kuitenkin tienneet.

- Me tiesimme, kenestä on kysymys, kun näimme alustavat tiedot. Hänet tunnistettiin, ja Suomen suurlähetystö kävi häntä jututtamassa (Irakissa).

Pojalla on vain Suomen kansalaisuus. Tanner ei kommentoi tarkemmin, puhuuko poika suomea.

Iltalehti kertoi torstaina omien tietojensa perusteella, että al-Holin leirillä ollut nuori mies olisi palaamassa Suomeen.

AL-HOLIN leiriltä palanneiden suhteen on herännyt Euroopassa turvallisuushuolia. Suuri osa asukkaista päätyi leirille sen jälkeen, kun terroristijärjestö Isisin julistama kalifaatti kaatui vuonna 2019. Leirillä olleet olivat pitkälti entisten Isis-taistelijoiden perheenjäseniä.

Suomi on kotiuttanut leirillä olleita vuodesta 2019. Tähän mennessä Suomeen on palannut Tannerin mukaan 37 ihmistä – 27 lasta, yhdeksän naista ja yksi mies.

- Oikeusperusta, jonka vuoksi meille syntyy velvoite kotiuttamisesta, on hyvin selkeä, Tanner sanoo.

Muun muassa perustuslaki ja lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittavat viranomaisia. Leirillä ei ollut Tannerin mukaan esimerkiksi kunnollista opetusta tai terveydenhuoltoa, ja osa ehti olla leirillä seitsemän vuotta.

Tannerin mukaan turvallisuuskysymys on tärkeä ja relevantti, ja leiriltä palanneet tarvitsevat pitkällisiä tukitoimia.

- Meidän kokemuksemme leiriltä palanneista on varsin hyvä turvallisuusmielessä. Minun käsitykseni on se, että mitään näihin yksilöihin liittyvää turvallisuusuhkaa ei ole todettu vuoden 2019 jälkeen.